maanantai 24. lokakuuta 2016

Blaablaablaa oli ainoa mitä kuulin


Viikonloppuna kävi niin, että eräs läheinen kertoi minulle, että unelmani on huono eikä hyväksi minulle. Hän oli tietävinään, miten minun kannatti elää. Blaablaablaa oli ainoa, mitä kuulin. Näin olisi pitänyt olla, mutta siinä hetkessä annoin sanojen upota ihon alle, kyseenalaistaa unelmani ja aiheuttaa minulle pahaa mieltä. Jos olisin tajunnut siinä hetkessä, että näissä sanoissa ei ole totuutta eikä hän voi tietää itseäni paremmin, mikä minulle on hyväksi, olisin osannut suhtautua kevyemmin. Hän puhui omasta totuudestaan ja peloistaan käsin. Silti, voi miten olisinkaan halunnut juuri tämän ihmisen tuen ja hyväksynnän tässä itselleni tärkeässä asiassa ja sen puute satutti ja ärsytti! Siinä hetkessä ei ollut väliä edes sillä, että niin moni muu läheinen on tukemassa ja kannustamassa.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun en ole saanut kannustusta ja tukea sieltä, mistä sitä olisin toivonut saavani. Siksipä ei tule olemaan myöskään ensimmäinen kerta, kun aion kulkea unelmaani kohti riippumatta siitä onko minulla tämän ihmisen tuki vai ei. Haha! Jos olisin asiassa epävarmempi, antaisin hänen mielipiteensä ehkä vaikuttaa enemmän. Nyt, kun tämä unelma käy mielessä tämän tästä ja tiedän sen sopivan elämääni, miksi en luottaisi itseeni? Olenhan oman elämäni asiantuntija. Ja jos aikaisempiin kokemuksiini on luottaminen, olen tekemässä itselleni oikeaa valintaa ja tämän ihmisen tuki ja kannustus tulevat kyllä esiin sitten, kun unelma on toteutunut. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan pätee tämän ihmisen kohdalla. ;) Sitä ennen blaablaablaa saa todellakin olla se, mitä tulen kuulemaan, kun hän yrittää estellä ja lannistaa minua.

Läheisemme haluavat yleensä meille vain hyvää ja parasta. Se kannattaa muistaa erityisesti silloin, kun he ovat sanoneet jotain ajattelematonta ja aiheuttaneet pahaa mieltä. He eivät läheskään aina tiedä mikä on meille parasta. Joskus erehdymme luulemaan, että he tietävät sen meitä paremmin. Joskus jopa luulemme, että läheisemme osaavat ennustaa tulevaisuuden ja uskomme kaiken, mitä he kertovat tapahtuvan valintojemme seurauksena. Heidän peloistaan tulee usein meidänkin pelkoja. Heidän asettamista rajoista voi tulla meidän elämäänkin vastaavat rajat. Heidän uskomuksistaan voi tulla meidänkin uskomuksia ja toiveistaan meidänkin toiveita.

Sanoiko exäsi, että et koskaan tulisi löytämään ketään parempaa kuin hän ja eläisit loppuelämäsi yksin? Sanoivatko vanhempasi, että et koskaan tulisi elättämään itseäsi tekemällä sitä mitä rakastat? Sanoivatko kaverisi, että rahan, töiden, kumppanin tai lapsen saaminen on vaikeaa? Onko joku sanonut sinulle, että olet liian nuori tai liian vanha tekemään jotakin?

Läheisemme joskus kertovat meille totuuksia, jotka ehkä pätevät heillä, mutta se ei tarkoita, että sama pätisi meihin. Meidän totuus voi olla täysin erilainen. He joskus luulevat, että olemme samanlaisia ja haluamme täsmälleen samoja asioita ja samalla tavalla, mutta emme me välttämättä halua. Olemme omanlaisiamme. Meillä on oma luonteemme, oma persoonamme, omat taitomme ja omat kokemuksemme. Muilla on omat polkunsa ja sen varrella omat juttunsa, meillä on oma polkumme ja siinä meille omat juttumme. Annetaan jokaisen kulkea sitä omaa polkua, eikös.

Yleensä omat vanhemmat ovat ehkä pahimpia neuvojia. Koska olet heistä lähtöisin, he tietävät kuka olet ja miten kannattaa elää. He osaavat hyvin jopa ihan huomaamattomasti ohjata sinua haluamaansa suuntaan ja ajattelemaan kuten he. Ystäväsi saattavat myös neuvoa sinua omista kokemuksistaan käsin. Etenkin jos olette läheisiä ja monessa asiassa samankaltaisia, voi hämärtyä se, että teillä ei välttämättä ole samanlaisia toiveita elämässä. Ehkä ystäväsi ei haluakaan sinun tavoin kumppania, häitä, lapsia, omistusasuntoa, vakituista työtä tai matkustella. Ei kannata automaattisesti olettaa kaikenlaista. Osaatko erottaa sujuvasti omat toiveesi läheistesi toiveista? Uskallatko toimia vastoin heidän toiveitaan ja oletuksiaan kuunnellen itseäsi ja luottaen itseesi?

Entä katse peiliin: miten sinä reagoit kuullessa läheistesi haaveista? Oletko tukemassa vai jarruttamassa haaveen toteutumista? Oletko innoissasi saman tien vai kertomassa kaikkea mikä voi epäonnistua? Puhutko omasta totuudestasi kuin yleisenä kaikille sopivana faktana? Vai ymmärrätkö, että se ei välttämättä tule olemaan totta toiselle? Oletko myös valmis ymmärtämään, että läheisesi ei välttämättä toimi kuten sinä toivoisit tai olettaisit? Pystytkö silti tukemaan häntä?

Ihanaa unelmarikasta viikkoa sinulle! Luota itseesi! :) <3


ps. Muutama biisivinkki sopien blaablaa-aiheeseen eli Antti Tuisku https://www.youtube.com/watch?v=dZiIqU3UvcQ ja jos blaabaablaa ei sovi niin entä lalala tähän tyyliin: https://www.youtube.com/watch?v=3O1_3zBUKM8 ?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti