Oletko jo lukenut Henriikka Rönkkösen esikoisromaanin? Luin sen tiistaipäivänä kirjaston eräpäivän asetellessa paineita. Hyvin toimii se, että antaa kirjan ensin kuukauden odotella hyllyssä kaikessa rauhassa ja sitten eräpäivän iskiessä voi lukea sen kiirepaniikissa. Koska onhan se luettava, kun sen on varannut ja odottelun jälkeen saanut käsiinsä. En ole mikään epäonnistuja! Seuraavaa kertaa voisi joutua odottelemaan ikuisuuden. Ja kiva oli huomata, että kyllä se kannatti lukea! Olin lukenut kirjailijan haastattelun naistenlehdestä joskus aiemmin ja siltä istumalta varannut kirjan. Innolla odottelin, että nappaako kirjailijan kirjoitustyyli vai ei. Nappasihan se!
Okei, on ehkä syytä varoitella, että kirjassa on aika paljon härskejä sanoja ja suoraa puhetta. Jopa kirjan alussa on siitä pieni varoitus. Kirjan kannen kuvituskuva banaaneista (osa kuorittuja, osa kokonaisia, osa pelkkiä kuoria) kertonee sekin jotain siitä, mitä on odotettavissa. Aluksi kielenkäyttöön oli vähän haasteellista totutella, koska olenhan tunnettu siitä, että härskit sanat eivät kuulu sanavarastooni (paitsi ehkä humalassa) ja välillä olin vähän jopa järkyttynyt lukemastani. Kirja kuitenkin piti otteessaan alusta loppuun ja loppua kohden tuntui, ettei mikään enää järkyttänyt, vaan sitä nyökytteli vaan hyväksyvästi ja halusi kuulla lisää.
Kirja oli jotenkin sellaista ihanan kevyttä ja hauskaa luettavaa, mutta samalla se tarjosi mukavaa vertaistukea niin sinkkuuteen, suhteeseen kuin naisen elämään noin yleisesti seksuaalisena olentona. Kirjassa tuotiin hauskalla tavalla esille niitä totuuksia, joihin on itsekin jollain tavalla jossain muodossa törmännyt. Ihastumiseen liittyen tuotiin esille siihen liittyvää stalkkaamista, deletointia, repsahtamista, katoamista, jatkuvaa analysointia, ripustautumista, se Oikea-ajattelua, sydänsuruja ja itsensä etsimistä ja sitten itsensä löytämistä milloin mistäkin. Niin tuttuja juttuja, että oli hauskaa lukea niistä jonkun kirjoittamana. Jäin miettimään, että jos ei ole koskaan elänyt kunnolla sinkkuelämää niin jääkö paitsi näistä ”ihanista” kokemuksista? Onko ne kokemuksia, jotka olisi hyvä kaikkien kokea vai mieluummin olla kokematta? Ymmärtääkö esimerkiksi sitä stalkkauksen hauskuutta, koukuttavuutta, hulluutta ja kärsimystä, jos ei ole omakohtaista kokemusta? Nauratti myös, kun kirjassa kerrottiin parisuhteessa elävien antamia vinkkejä sinkuille. Toivon, että en niihin sorru itse, kun olen niitä kuitenkin monesti kuullut. :D Tätä pitäisi kysyä sinkkukavereiltani, koska en ole ihan varma mitä neuvoja ja totuuksia suustani päästelen huomaamatta..
Lisäksi kirjassa käsitellään masturbaatiota, seksielämää, naisen ja miehen erilaista laukeamista, dildon ostoa ja käyttöä, ripulointia, piereskelyä, häpykarvoitusta ja miesvihaa. Erityisen hauska luku oli mielestäni se, jossa haastettiin mies kuvittelemaan itselleen kuukautiset ja kuvailtiin raadollisesti miten kuukautiset elämään vaikuttavat. Pidin myös siitä, että kirjassa tuotiin esille kehitysvammaisuutta ja seksuaalisuutta. Sitä miten kehitysvammainenkin saa olla seksuaalinen olento tarpeineen. Siinä on teema, joka vaatii kai monelta sulattelua. Mielenkiintoista oli myös lukea aborttikokemuksesta. Kivaa oli sekin, että kirjaan mahtui seksuaalista jännitettä naisen kanssa. Se on aina plussaa tällaisissa kirjoissa. Plussaa on myös se, että kirjan loppu ei ollut ihan se ennalta-arvattavin, vaikka toisaalta ei se mikään yllättäväkään ollut. Miinusta ehkä vähän siitä, että kirja saattaa antaa sellaisen kuvan, että jokainen sinkku on aina etsimässä jotakuta elämäänsä ja että sinkkuelämä on automaattisesti parin (tai seksin) etsintää eikä sisällä mitään muuta elämää.
Jään odottelemaan, että milloin mahtaa ilmestyä kirja Mielikuvitustyttöystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita mieskirjailijan kirjoittamana. Haluaisin kuulla kaiken saman miesnäkökulmasta. Olisi myös kiva lukea kirja ei-heteron sinkkuelämästä, jossa sinkkuelämä pyörisi saman sukupuolen tulkinnassa ja deittailusäännöissä. Pätisikö silloinkin ihan samat säännöt, joita esimerkiksi tässä kirjassa on esiteltynä? Keksin myös pari uutta kirjaa: Mielikuvitushäät ja muita parisuhde-elämän perusasioita, Mielikuvitusero ja muita parisuhde-elämän perusasioita, Mielikuvituslapsi ja muita lapsettoman elämän perusasioita, Mielikuvitusvalmistuminen ja muita opiskelijaelämän perusasioita, Mielikuvitusmatka ja muita kotihiirielämän perusasioita, Mielikuvituslottovoitto ja muita köyhän elämän perusasioita.. noh taisi tulla enemmän kuin muutama, kun näitähän nyt keksisi vaikka kuinka.
No joka tapauksessa, tämä oli nyt ainakin viihdyttävä kirja, jota voin suositella huumorinystäville, jotka eivät vähästä järkyty. Hyvin sopii luettavaksi myös parisuhteessa eläville. Ihan hauska näyttää olevan myös Henriikan blogi täällä: http://henriikkaronkkonen.blogspot.fi/
Kivaa viikkoa kaikille blogini mielikuvituslukijoille! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti