Yhteiskunnassamme ihaillaan ulospäin suuntautuneita ihmisiä. Työnantajat hakevat sosiaalisia ulospäin suuntautuneita ihmisiä. On hienoa olla hyvä esiintyjä, jolla riittää juttua. Miten käy introvertin näillä markkinoilla? Kannattaako työhakemuksessa mainita introverttiyttä ollenkaan? Tuleeko introvertistä heti mieleen ihminen, joka on sisäänpäin kääntynyt erakko? Ihminen vailla kiinnostusta muihin ihmisiin ja sosiaalisilta taidoiltaan kyvytön? Kuka palkkaisi asiakaspalvelutehtäviin hiljaisen introvertti-ihmisen, jos valittavana on puheliaita ekstrovertti-ihmisiä?
Introvertin ja ekstrovertin keskeinen ero on siinä, että introvertti kuluttaa voimavaroja ihmisten kanssa seurustellessa, kun ekstrovertti saa samasta toiminnasta lisäenergiaa. Siinäpä se. Erona ei ole siis se, että toinen persoonatyyppi olisi parempi sosiaalisissa taidoissa. Sosiaaliset taidot eivät riipu introverttiydestä tai ekstroverttiydestä. Kumpi tahansa voi olla sosiaalisesti hyvin lahjakas ja taitava. Tämä on jotain, mitä mielestäni tulisi painottaa, sillä ennakkoluulona saatetaan ajatella, että sosiaalisissa taidoissa introvertti häviää ekstrovertille. Sosiaaliset taidot saattavat vain näkyä eri tavalla. Introvertin ja ekstrovertin vuorovaikutustavat ovat erilaiset, mutta kummankaan tapa ei ole toista parempi tai huonompi. Näen introverttinä selvänä epäkohtana sen, että jostain syystä ekstroverttinen vuorovaikutustapa saa osakseen enemmän ihannointia ja ekstroverttejä saatetaan suosia esimerkiksi työnhaussa.
Jos sosiaalisia taitoja miettii niin ensimmäisenä mieleen tulee kyky ilmaista itseä suullisesti (ja kirjallisesti, koska nykypäivänä niin kommunikoidaan hyvin paljon myös), kyky kuunnella, kyky keskustella vastavuoroisesti yhdessä ja kyky huomioida toista. Pohdin seuraavaksi miten nämä taidot näkyvät introvertillä ja ekstrovertillä ja minkälaisia eroja näissä voi olla.
Kyky ilmaista itseä suullisesti saattaa korostua ekstrovertilla, sillä usein ekstrovertti vain avaa suutaan varsin paljon ja tuo taitoa näkyväksi. Se on toinen juttu sitten, että onko puheen sisällä todellista sisältöä. ;) Introvertti ei välttämättä pääse näyttämään suullisen ilmaisun osaamistaan niin paljon kuin ekstrovertti, sillä suullisen puheenvuoron ottamiseen saattaa olla suurempi kynnys. On mahdollista, että kun suullista ilmaisua ei pääse harjoittelemaan niin se jää heikommaksi kuin ekstrovertillä. Toisaalta jos ajatellaan, että introvertti mielessään suunnittelee puheenvuoronsa ensin ja puhuu vasta sitten niin voisi kuvitella, että ilmaisu tapahtuisi taitavasti ja tällöin ekstroverttiä ehkä paremmin. Nopeissa käänteissä sitten ekstrovertti voisi olla taitavampi, kun sanat ovat ilmoilla nopeasti. Suullinen ilmaisutaito voi siis olla aivan yhtä hyvä molemmilla. Kirjallisessa ilmaisussa introvertti saattaa olla taitavampi, jos hän on tottunut asioimaan enemmän kirjallisesti ihmisten kanssa kuin suullisesti. Perinteisesti kirjallista ilmaisua pidetään introverttien vahvuutena. Silti, hyvinhän se kirjallinen ilmaisutaito voi olla vahva myös ekstrovertti-ihmisellä.
Introvertti puolestaan voi näyttäytyä ekstroverttiä helpommin hyvänä kuuntelijana, sillä hän saattaa tuoda näkyville hiljaisuutta ja puhetilaa toiselle. Hiljaisuus keskustelussa toisen puhuessa ei silti takaa sitä, että siinä oikeasti kuunnellaan. Kyse voi olla oman puheenvuoron miettimisestä tai muusta sisäisestä puheesta. Kuuntelutaidossa introvertti ja ekstrovertti voivat olla yhtä taitavia. Introvertti on tosin saattanut harjoitella kuuntelua ekstroverttiä enemmän, kun ei välttämättä ole niin puhelias, mikä voisi antaa edellykset paremmalle kuuntelutaidolle. Kuuntelutaitoa on perinteisesti pidetty introverttien erityisenä vahvuutena.
Kyky keskustella vastavuoroisesti yhdessä koostuu hyvästä kuuntelutaidosta ja hyvistä puhetaidoista sekä hyvästä kyvystä huomioida toista. Tässäkin introvertti ja ekstrovertti voivat olla yhtä taitavia. Perinteisesti ekstrovertille voi olla haastavampaa antaa puhetilaa toiselle, kun introvertin haasteena voi olla liiallisen puhetilan antaminen. Kyky huomioida toista voi näyttäytyä vaikka miten. Se voi olla tilan antamista, se voi olla ystävällinen hymy, se voi olla avun tarjoaminen tai vaikka tervehtiminen. Joskus ekstrovertti voi tehdä toisen huomioimisesta näkyvän numeron ja introvertti voi tehdä saman teon varsin huomaamattomasti. Tällöin voi jäädä sellainen kuva, että ekstrovertti olisi se taitavampi, jos hän toi sen näkyväksi paremmin.
Toivottavaa olisi, että työpaikoillakin arvostettaisiin ihmisten erilaisuutta. Ei ole ihanteellista, että jokainen työntekijä on ekstrovertti tai introvertti. Kummassakin persoonallisuuspiirteessä on omat vahvuutensa ja haasteensa. Kysyin alussa, että miksi palkata introvertti asiakaspalvelutehtäviin. Sosiaalisten taitojen ollessa hyvät, ei ole mitään syytä olla palkkaamatta! Ja saanen vielä esitellä introverttien perinteisiä vahvuuksia lisää: muiden kunnioittaminen, empatiakyky (taito tehdä kompromisseja, välttää konflikteja ja sovitella diplomaattisesti), huolellisuus ja riskien välttäminen, olennaisen hahmottaminen, keskittymiskyky, rauhallisuus ja selkeys, kyky ajatella analyyttisesti (suunnittelutaito, ongelmanratkaisutaito ja tiedonjäsennys) sekä sinnikkyys ja pitkäjänteisyys (syvällinen paneutuminen asioihin). Näitä vahvuuksia kannattaisi hyödyntää työpaikoilla.
Yhteenvetona: Introverttiys, sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot voivat siis hyvinkin löytyä samasta ihmisestä. Asiakaspalvelutehtävissä introvertti voi olla mitä parhain työntekijä. Jos työnhakuilmoituksessa tai koulutusmainoksessa haetaan ulospäin suuntautuneita henkilöitä niin nämä henkilöt voivat hyvin olla myös introvertteja! Vaikka ulospäin suuntautunut henkilö on määritelty yhdessä sanakirjassa ihmisten parissa viihtyväksi ekstrovertiksi ja toisessa sanakirjassa seurallisen avoimeksi ekstrovertiksi niin mitä sitten. Introvertti voi hyvin viihtyä ihmisten parissa ja hän voi olla seurallinen ja avoin.
Tämä postaus syntyi vahvasta halusta tuoda näkyväksi introvertin sosiaalisuutta ja sosiaalisia taitoja, koska meissä introverteissä on niin paljon potentiaalia, mitä ei välttämättä yhteiskunnassa tiedosteta.
Introvertin ja ekstrovertin keskeinen ero on siinä, että introvertti kuluttaa voimavaroja ihmisten kanssa seurustellessa, kun ekstrovertti saa samasta toiminnasta lisäenergiaa. Siinäpä se. Erona ei ole siis se, että toinen persoonatyyppi olisi parempi sosiaalisissa taidoissa. Sosiaaliset taidot eivät riipu introverttiydestä tai ekstroverttiydestä. Kumpi tahansa voi olla sosiaalisesti hyvin lahjakas ja taitava. Tämä on jotain, mitä mielestäni tulisi painottaa, sillä ennakkoluulona saatetaan ajatella, että sosiaalisissa taidoissa introvertti häviää ekstrovertille. Sosiaaliset taidot saattavat vain näkyä eri tavalla. Introvertin ja ekstrovertin vuorovaikutustavat ovat erilaiset, mutta kummankaan tapa ei ole toista parempi tai huonompi. Näen introverttinä selvänä epäkohtana sen, että jostain syystä ekstroverttinen vuorovaikutustapa saa osakseen enemmän ihannointia ja ekstroverttejä saatetaan suosia esimerkiksi työnhaussa.
Jos sosiaalisia taitoja miettii niin ensimmäisenä mieleen tulee kyky ilmaista itseä suullisesti (ja kirjallisesti, koska nykypäivänä niin kommunikoidaan hyvin paljon myös), kyky kuunnella, kyky keskustella vastavuoroisesti yhdessä ja kyky huomioida toista. Pohdin seuraavaksi miten nämä taidot näkyvät introvertillä ja ekstrovertillä ja minkälaisia eroja näissä voi olla.
Kyky ilmaista itseä suullisesti saattaa korostua ekstrovertilla, sillä usein ekstrovertti vain avaa suutaan varsin paljon ja tuo taitoa näkyväksi. Se on toinen juttu sitten, että onko puheen sisällä todellista sisältöä. ;) Introvertti ei välttämättä pääse näyttämään suullisen ilmaisun osaamistaan niin paljon kuin ekstrovertti, sillä suullisen puheenvuoron ottamiseen saattaa olla suurempi kynnys. On mahdollista, että kun suullista ilmaisua ei pääse harjoittelemaan niin se jää heikommaksi kuin ekstrovertillä. Toisaalta jos ajatellaan, että introvertti mielessään suunnittelee puheenvuoronsa ensin ja puhuu vasta sitten niin voisi kuvitella, että ilmaisu tapahtuisi taitavasti ja tällöin ekstroverttiä ehkä paremmin. Nopeissa käänteissä sitten ekstrovertti voisi olla taitavampi, kun sanat ovat ilmoilla nopeasti. Suullinen ilmaisutaito voi siis olla aivan yhtä hyvä molemmilla. Kirjallisessa ilmaisussa introvertti saattaa olla taitavampi, jos hän on tottunut asioimaan enemmän kirjallisesti ihmisten kanssa kuin suullisesti. Perinteisesti kirjallista ilmaisua pidetään introverttien vahvuutena. Silti, hyvinhän se kirjallinen ilmaisutaito voi olla vahva myös ekstrovertti-ihmisellä.
Introvertti puolestaan voi näyttäytyä ekstroverttiä helpommin hyvänä kuuntelijana, sillä hän saattaa tuoda näkyville hiljaisuutta ja puhetilaa toiselle. Hiljaisuus keskustelussa toisen puhuessa ei silti takaa sitä, että siinä oikeasti kuunnellaan. Kyse voi olla oman puheenvuoron miettimisestä tai muusta sisäisestä puheesta. Kuuntelutaidossa introvertti ja ekstrovertti voivat olla yhtä taitavia. Introvertti on tosin saattanut harjoitella kuuntelua ekstroverttiä enemmän, kun ei välttämättä ole niin puhelias, mikä voisi antaa edellykset paremmalle kuuntelutaidolle. Kuuntelutaitoa on perinteisesti pidetty introverttien erityisenä vahvuutena.
Kyky keskustella vastavuoroisesti yhdessä koostuu hyvästä kuuntelutaidosta ja hyvistä puhetaidoista sekä hyvästä kyvystä huomioida toista. Tässäkin introvertti ja ekstrovertti voivat olla yhtä taitavia. Perinteisesti ekstrovertille voi olla haastavampaa antaa puhetilaa toiselle, kun introvertin haasteena voi olla liiallisen puhetilan antaminen. Kyky huomioida toista voi näyttäytyä vaikka miten. Se voi olla tilan antamista, se voi olla ystävällinen hymy, se voi olla avun tarjoaminen tai vaikka tervehtiminen. Joskus ekstrovertti voi tehdä toisen huomioimisesta näkyvän numeron ja introvertti voi tehdä saman teon varsin huomaamattomasti. Tällöin voi jäädä sellainen kuva, että ekstrovertti olisi se taitavampi, jos hän toi sen näkyväksi paremmin.
Toivottavaa olisi, että työpaikoillakin arvostettaisiin ihmisten erilaisuutta. Ei ole ihanteellista, että jokainen työntekijä on ekstrovertti tai introvertti. Kummassakin persoonallisuuspiirteessä on omat vahvuutensa ja haasteensa. Kysyin alussa, että miksi palkata introvertti asiakaspalvelutehtäviin. Sosiaalisten taitojen ollessa hyvät, ei ole mitään syytä olla palkkaamatta! Ja saanen vielä esitellä introverttien perinteisiä vahvuuksia lisää: muiden kunnioittaminen, empatiakyky (taito tehdä kompromisseja, välttää konflikteja ja sovitella diplomaattisesti), huolellisuus ja riskien välttäminen, olennaisen hahmottaminen, keskittymiskyky, rauhallisuus ja selkeys, kyky ajatella analyyttisesti (suunnittelutaito, ongelmanratkaisutaito ja tiedonjäsennys) sekä sinnikkyys ja pitkäjänteisyys (syvällinen paneutuminen asioihin). Näitä vahvuuksia kannattaisi hyödyntää työpaikoilla.
Yhteenvetona: Introverttiys, sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot voivat siis hyvinkin löytyä samasta ihmisestä. Asiakaspalvelutehtävissä introvertti voi olla mitä parhain työntekijä. Jos työnhakuilmoituksessa tai koulutusmainoksessa haetaan ulospäin suuntautuneita henkilöitä niin nämä henkilöt voivat hyvin olla myös introvertteja! Vaikka ulospäin suuntautunut henkilö on määritelty yhdessä sanakirjassa ihmisten parissa viihtyväksi ekstrovertiksi ja toisessa sanakirjassa seurallisen avoimeksi ekstrovertiksi niin mitä sitten. Introvertti voi hyvin viihtyä ihmisten parissa ja hän voi olla seurallinen ja avoin.
Tämä postaus syntyi vahvasta halusta tuoda näkyväksi introvertin sosiaalisuutta ja sosiaalisia taitoja, koska meissä introverteissä on niin paljon potentiaalia, mitä ei välttämättä yhteiskunnassa tiedosteta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti